Dugongi

Dugongi on sireenieläimiin kuuluva merinisäkäs. Aikuiset kasvavat yleensä alle kolme metrisiksi ja alle nelisataa kiloisiksi. Syntyessään ne ovat noin metrin pituisia ja noin 25 kilon painoisia.

Sana Dugongi juontaa juurensa malaijin kielen meren-neitoa tarkoittavasta vastineesta. Suurimmat Dugongi populaatiot sijoittuvat Australian isolle palliriutalle. Dugongit syövät meriruohoa.

Dugongit saavuttavat sukukypsyytensa vasta noin kymmenen vuoden iässä. Ne saavat tavallisesti vain yhden poikasen 3-7 vuoden välein.

-Valtteri

Australian Historia

Ensimmäiset austraaliaa asuttaneet ihmiset olivat 30 000 - 40 000 vuotta sitten aasiasta sinne saapuneita kivikauden ihmisiä, heistä kehittyi Aboriginaalien esi-isiä.

Ensimmäisenä Australian nähnyt eurooppalainen oli hollantilainen Willem Janzoon, 1600 luvulla. Hollantilaiset alkoivat kutsua Australian länsirannikoa uudeksi hollanniksi, vaikka he eivät sinne siirtokuntia perustaneetkaan.

1700 luvun loppupuolella Britannialainen Kapteeni James Cook julisti Austraalian Iso Britannian omaisuudeksi. Vuonna 1788 nykyisestä Sydneyn alueesta tehtiin vanki-leiri alue jossa säilytettiin satoja-tuhansia vankeja, vankien kuljetus britanniasta lopetettiin 1800 luvulla.

Australian taloudellisen tilanteen kohentuessa vehnän sekä viljan viennin ansiosta Australian uudis-asukkaat alkoivat vaatia itsenäisyyttä Britanniasta. Austraalia saavutti täyden itsenäisyytensä vasta vuonna 1986.

Sadat-tuhannet Australialaiset taistelivat Britannian kanssa sekä ensimmäisessä, että toisessa maailmansodassa. Australia myös taisteli Yhdysvaltojen rinnalla vietnamin sodassa.

-Valtteri

Ilmasto

Australian pohjoisosat kuuluvat kuumaan, keskiosat lämpimään ja eteläosat lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Kuivan keskiosan ympärillä on sateisempi rannikkoalue. Australian keskiosat kuuluvat pysyvän korkeapaineen alueeseen jossa ilmasto muistuttaa Afrikan kuumien aavikoiden ilmastoa.

Trooppisessa pohjoisosassa sadekausi ajoittuu marraskuun ja huhtikuun välille. Samaan aikaan alkaa Australian monsuunisateet. Australian itä-ja koillisosassa sateita saadaan ympäri vuoden.

Syklonit osuvat Australiaan n.pari kertaa vuodessa. Yleensä ne osuvat maan pohjois- ja luoteisosaan.

-Juho

Väestöjakauma

90% Australialaisista on Eurooppalaisten jälkeläisiä. Niistä suurin osa on tullut Brittein Saarilta. Aboriginaaleja oli vuonna 2007 n. 460 000. Aboriginaaleja syrjivät kohdat poistettiin maan perustuslaista vuonna 1967. Australian valtauskonto on kristinusko. Siellä ei ole valtionuskontoa. Vuoden 2011 tilastojen mukaan Australian väestöstä 61% oli kristittyjä. Niistä oli katolilaisia 27%. Kristittyjen osuus väestöstä on jo pitkään laskenut.

Australiaan tuli ihmisiä Aasiasta n. 40 000-50 000 vuotta sitten. Eurooppalaiset päätyivät sinne kolonialismin aikana. Nykyisin monet alkuperäisasukkaista asuvat reaervaateissa Länsi-Australian, Pohjoisterritorion ja Queenslandin syrjäisimmillä seuduilla.

-Juho

Eläimet: Vasarahai

Kuva: Leevi

Vasarahai on rustokalojen luokkaan kuuluva suurikokoinen hailaji, jota tavataan maailman kaikilla lauhkeilla vyöhykkeillä.

Hain väri vaihtelee tummanharmaasta oliivinvihreään. Vasarahai voi olla neljä metriä pitkä ja painaa 400 kiloa. Hain vasaran muotoinen pää auttaa haita aistimaan sähköä(kaikki hailajit aistivat saaliseläinten pieniä sähkövirtauksia), sekä suurentamaan hain näkökenttää.

Vasarahait synnyttävät eläviä poikasia. Yhdessä poikueessa on 20-40 poikasta, jotka syntyessään ovat 50-60 cm pitkiä.

Haiden hampaat vaihtuvat kerran viikossa. Hampaat kasvavat ikenien sisäpuolella ja liikkuvat siitä eteen pudottaen edellisen hampaan.

Haiden koko vaihtelee paljon lajista riippuen. Pienin tunnettu hai kasvaa vain parikymmensenttiseksi, ja suurin jopa 15-metriseksi.

-      -Juho