Australian kasvillisuus

Australia on maanosista pienin, laakein ja kuivin, mutta silti sen kasvillisuus on maapallomme monipuolisin. Australiassa on viisi kasvillisuusvyöhykettä, sademetsä-, nahkealehtinen-, välimeren-, savanni-, aavikko- ja lehtimetsäkasvillisuus. Suurimmaksi osaksi manner on kuumaa aavikkoa.

  Aavikkoa, aroa ja savannia esiintyy maan länsiosissa ja sisämaassa. Itärannikolla sijaitsevan  vuoriston ”Australian Alppien” takia mereltä tulevat sateet eivät pääse sisämaahan tuomaan kosteutta. Monet aavikon ja aron kasveista ovat yksivuotisia ja niiden siemenet säilyvät maassa vuosi kausia. Nämä siemenet alkavat itää, kun vuosien tauon jälkeen tulee rankkasade. Jo muutaman viikon päästä maaperä on täynnä kasveja. Eyrejärvellä sataa kerran muutamassa sadassa vuodessa.

  Pohjois-Australiassa on kuumaa tropiikkia ja sademetsää. Itärannikolla kasvaa aina vihreitä lehtimetsiä ja  suuria eucalyptuspuita. Eucalyptuspuita kasvaa myöskin kuivilla seuduilla sillä ne kestävät hyvin kuumuutta. Etelä-Australiassa vallitsevana kasvillisuutena on nahkealehtinenvälimerenkasvillisuus. Puilla ja pensailla on nahkeatlehtinen, joista vesi ei pääse kuivana kautena haihtumaan.

  

Tyypillisiä Australialaisia kasveja ovat mm. kumipuu, orkidea, Banksia ja eucalyptuspuu. Maan itärannikolla esiintyy kasveja, joita muilla mantereilla ei ole tavattu. Australia on ollut eristyksessä kauan muista maanosista ja sen luonto on kehittynyt rauhassa omanlaisekseen.

   Lähteet: Australia wikipedia, AustraliaWiki- Australian kasvillisuusalueet, tyyni-kasvillisuus, Australia- Globalis.fi, Australia- sininenplaneetta 1, Pinnanmuodot-yleistietoa Australiasta- Australian info

-Veera

Eläimet: Kenguru

• -      Kengurut ovat pussieläimiä
• -      Ne kantavat poikasiaan pusseissaan
• -      Kengurut ovat Australian yleisempiä eläimiä
• -      voi painaa 80kg pienemmät painaa puolikiloa
• -      elää luonnossa n.4-5 vuotta
• -      vankeudessa elää n.15-vuotiaaksi
• -      vihollinen dingo
• -      Kenguruita on peräti 73 lajia

Kengurut ovat päätyneet Australiaan alkumantereen hajotessa. Kengurut voivat olla jopa kasi metriä korkea seisoessaan suorassa. Heillä on myös vahvat kädet ja jalat joten kannattaa varoa, koska jos menee liian lähelle kengurua saattaa ne lyödä tai potkaista.

Kengurut ovat kasvisyöjiä ja ne märehtivät. Niiden ravintoon kuuluu lehdet, ruoho ja juuret. Kengurut saavat ruuastaan melkeinpä kaiken veden joten niiden ei tarvitse juoda erikseen. Kengurut ovat kuitenkin joutuneet tottumaan Australian kuiviin kausiin, joten jos kenguru on tiineenä pystyy hän pysäyttämään raskautensa hetkeksi jos ei ole tarpeeksi vettä.

Kengurunaarailla on jatkuvasti kolme poikasta kolmessa eri kehitysvaiheessa. Yksi on kohdussa kehittyvä alkio. Toinen on pussissa nisään kiinnittynyt ja kolmas joka imee toista nisää. Alkion kehitys pysähtyy kunnes iso poikanen on tullut ulos pussista. Poikasille tulee nisistä erilaista maitoa.

-Elfi

                             lyhythäntäkenguru

                               -Veera

Australian nähtävyydet

-Sydney: on Australian suurin kaupunki. Siellä on 4,4 miljoonaa asutusta. Sydney sijaitsee Australian kaakkoisrannikolla.

-Melbourne: on Australian toisiksi suurin kaupunki. Siellä on 4,1 miljoonaa asutusta. Melbourne on Victorian pääkaupunki.

-Brisbane: on Queenslandin pääkaupunki ja samalla sen suurin kaupunki. Brisbane on Australian kolmanneksi suurin kaupunki. Siellä on vajaa 2 miljoonaa asutusta.

-Iso valliriutta: on yksi seitsemästä ihmeestä. Valliriutta on kuuluisin ja isoin koralliriutta. Siellä voit sukellella ja tutkia meren aarteita. Valliriutta on yksi suurimmista meriluonnonsuojelu alueista. Siellä voi kohdata monenlaisia 

mereneläimiä.

-Ayers rock: sijaitsee Australian keskipisteessä ”erämaaata.” Ayers rock on aboriginaalien kielellä Uluru ja tarkoittaa kohtaamispaikkaa. Vuoret näyttävät punaisilta ja oransseilta auringonnousun- ja laskun aikaan. Kun kiipeilet vuorilla, näköala on huikea.

-Siniset vuoret: on 50km päästä Sydneyn metropolialueesta. Maisemat Sinisillä vuorilla on päästävä näkemään kerran elämässään. Huikeat sademetsät, vesiputoukset, kanjonit ja paljon  eukalyptuspuita ovat näkemisen arvoiset!

Urheilu

Kuva:Laura

Australia on osallistunut kaikkiin kesäolympialaisiin vuodesta 1896 lähtien.  Australia on isännöinyt olympialaisia kaksi kertaa. Ensimmäisen kerran vuonna 1956 Melbournessa ja toisen kerran vuonna 2000 Sydneyssä.

Australian 10 suosituinta urheiluharrastusta on muun muassa  kävely, aerobic, pyöräily, golf, uinti, tennis, juoksu, vaellus, jalkapallo ja verkkopallo joka on eräänlaista naisten koripalloa.

Jalkapalloa pelataan omilla sekä kansainvälisillä säännöillä (Australian football league afl), jolloin peli on yhdistelmä rugbya ja jalkapalloa. 

Se on maailmalla tuntematon, mutta Australiassa suosittu.

Afl finaali on yksi suurimmista urheilutapahtumista Australiassa.

Kriketti on myös suosittu urheilulaji. Kriketti joukkueessa on 11 pelaajaa. Naiset ovat pelanneet krikettiä vuodesta 1874 lähtien ja heillä on oma kansallinen sarjansa.

-Tuisku

Elinkeinot

Kuva: Laura

Suurin osa Australian ihmisistä työskentelee palvelualalla, joka on 11% enemmän kuin Suomessa.

Pääelinkeinot ovat teollisuus, maatalous ja palvelu.

Maatalous on keskittynyt laajoille alueille, kun taas palvelut ja teollisuus on keskittynyt enemmän kaupunkiin.

Australian merkittävimpiä vientituotteita on maataloustuotteet ja mineraalit sekä teollisesti valmistetut tavarat.

Maa on merkittävä uraanin tuottaja ja sillä on maailman suurimmat tunnetut uraanivarannot.

Australia kuuluu suurimpiin tuottajiin maailmalla muun muassa naudan -ja lampaanlihan, rautamalmin, vehnän, nikkelin, uraanin ja tinan tuotannossa.

-Tuisku

Eläimet: Nokkasiili

Nokkasiili (tachyglossus aculeatus) on nokkaeläin (monotremata). Nokkasiiliä tavataan Australiassa, Tasmaniassa ja Uudessa-Guineassa. Laji on säilynyt muuttumattomana miljoonien vuosien ajan.

Nokkasiili ei ole sukua siileille, vaikka muistuttaakin niitä ulkonäöltään. Sillä on erinomainen kuulo, mutta ei lainkaan korvalehtiä. Sillä on jaloissaan vahvat kynnet, kun taas hampaat puuttuvat kokonaan. Uhattuna nokkasiili kiertyy siilin tavoin kerälle piikit pystyssä.

Nokkasiili on muniva nisäkäs (prototheria). Naaras munii yhden, n. 1.2 senttimetriä pitkän munan, jonka se asettaa lisääntymisaikana kehittyvään pussiinsa. 10 päivän kuluttua kuoriutuu poikanen. Emon ihon läpi maitorauhasista tihkuu maitoa, josta poikanen saa ensimmäisen ateriansa. Nokkasiilillä, toisin kuin useimmilla muilla nisäkkäillä, ei ole lainkaan nisiä.

Nokkasiilin pääasiallista ravintoa ovat muurahaiset ja termiitit. Tarhaoloissa nokkasiili voi elää jopa 50-vuotiaaksi.

Viviana ja Ella

Eläimet:Koala

Kuva: Laura

Koala on rauhoitettu pussikarhu, joka elää puissa.

Koalan ruumista peittää paksu turkki. Se on väriltään harmaa tai ruskea, sekä siinä voi olla valkoista. Aikuinen koala kasvaa noin 70-80 cm pituiseksi. Urokset voivat olla naaraita, jopa puolet suurempia. Koalan pää on iso verrattuna muuhun ruumiiseen ja sillä on huomattavan iso nenä, sekä isot karvaiset korvat. Toisin kuin muilla puussa elävillä pussikarhuilla, koalalla ei ole häntää. Sen etu - ja takaraajat ovat suunnilleen yhtä pitkät ja jokaisessa raajassa on viisi varvasta. Takajaloissa kaksi varvasta on kuitenkin kasvanut yhteen. Etutassujen kaksi varvasta sijaitsee hieman erillään muista varpaista, että sen on helpompi tarttua kiinni puun oksaan. Nämä kaksi varvasta sijoittuvat toiselle puolen oksaa, kuin loput kolme.

Naaras koalalla on etupuolella vatsan kohdalla pussi, jossa se kantaa poikasiaan noin seitsemän kuukautta.

Koala elää metsäisillä alueilla Australian itä - ja eteläosissa,

Koalan perusravinto on eukalyptuksen lehdet. Se saattaa kuitenkin joskus täydentää ruokavaliotaan muiden puiden, kuten akasioiden lehdillä.

Eukalyptuksen lehdet ovat joillekin eläimille myrkyllisiä, mutta koalan ruoansulatusjärjestelmä on niin kehittynyt ja mutkikas, että se pystyy käsittelemään eukalyptuksen myrkkyjä.  Täysikasvuinen koala syö vuorokaudessa 200-400 grammaa lehtiä.

Koalan ei tarvitse laskeutua puusta alas, sillä ne saavat lehdistä kaiken tarvitsemansa veden. (Niiden nimi tulee aboriginaalien sanasta, joka tarkoittaa "ei juo").

Naaras koala synnyttää 35 vuorokauden kuluttua hedelmöityksestä.

Poikasia tulee yleensä vain yksi kerrallaan, mutta kaksoset ovat mahdollisia. Vastasyntynyt koalan poikanen on vain sentin pituinen ja painaa gramman. Poikanen kömpii itse emonsa pussiin, jossa koala emo imettää poikastaan seitsemän kuukauden ajan, jonka jälkeen se kapuaa emon selkään pussin käydessä ahtaaksi. 

Koalojen pahin uhka on nykypäivänä niiden elinympäristön tuhoutuminen. Ihmiset raivaavat koalan  tarvitsemia metsiä maataloutta ja asutusta varten.

Suurimman uhkan kuitenkin aiheuttaa koalan sairaudet, kuten esimerkiksi klamydia, joka on koalien keskuudessa hyvin yleistä. Tämän lisäksi koalat kärsivät myös syövistä.

Koala on yksi Australian tunnetuimmista ikoneista, sekä yksi suosituimmista turistinähtävyyksistä. Se on Queenslandin virallinen kansalliseläin.

-Tuisku